Yksi suoritus vähemmän

Koska en osaa kirjottaa muusta kun koulusta, niin jatketaas nyt ainakin toistaiseksi samalla linjalla. 

Viimeksi alottelin ajotunteja, joita onkin tähän mennessä kertynyt jo oikein mukava määrä. 2-3 kertaa viikkoon oon käyny ajelemassa ja toisinaan jäänyt peruuttelemaan ajotunnin päätteeksi. Vielä ei oo ollu tarvetta mennä ilta-aikoina peruuttelemaan vaan homma lähti yllättävän nopsaan sujumaan ihan tälleinkin. Sujuu itseasiassa jo sen verran hyvin, että puhuvat jo inssistä.

Jotta ei nyt kehuskeluksi mene niin takapakeiltakaan ei oo vältytty, viimeinen koettiin eilen. Sopivasti tällein loppuvaiheessa heräsi taas kammo noita liikennevaloja kohtaan raskaalla ajoneuvolla ajellessa, joten lähestymiset ei millään ottanut onnistuakseen + muutama muu ajatusvirhe ja tilanteiden erimielisyydet opettajan kanssa. Eiliseltä jäi niin huono fiilis, että tehtiin tänään lyhyt "palauttelu" lenkki, joka puolestaan oli aika mitäänsanomaton, enkä nyt tiedä mitä mieltä mun pitäisi omasta ajotaidosta olla mieltä. Ajokoe pelottaa vuorostaan enemmän kun käsittelykoe.

Tiistaina seuraava ajo, jolloin mua ajattaa ppv-opettaja kun nykyinen jää kesälomalle. Katotaan pitääkö muutaman kerran vielä ajella liikenteessä enennku sinne uskaltaa tutvon kanssa lähteä kahdestaan.

Ihan pakollisena lisäyksenä en suinkaan halua mustamaalata tätä lomalle jäävää opettajaa, nimittäin tuon opetustyyli natsaa niin hyvin mun oppimisen kanssa, että vaikka eri mieltä toisinaan oltiinkin, niin en uskoisi olevani tässä pisteessä ilman häntä. Harmi vaan, ettei pääse viemään tätä taaskaan loppuun asti.

Käsittelykoe-harjotusta oon kellottanu pääosin ihan itsenäisesti ja saanu suorituksen mahtumaan hyvin aikarajan (15min) sisään. Kyllähän se siltikin jännittää tuleeko se yhdistelmä taittumaan sinnepäinkään just sillon kun sen oikeasti pitäisi mennä tai muistanko kaikki irrotuksen ja kytkennän vaiheet. 

Kun muistaisi pitää ajatukset kasassa eikä jännittää liiaksi, eikä toisaalta saa olla liian itsevarmakaan, nimittäin tänään ensimmäistä kertaa unohdin kytkennässä vapauttaa perävaunun jarrut, josta meinasin ottaa pahasti itseeni, mutta onneksi tyylinä on lähteä varovasti liikkeelle, joten nopeasti tajusin perävaunun olevan normaalia raskaampi vetää liikkeelle ja hoksasin käydä tarkistamassa jarruventtiilin. Tarkkuutta tarkkuutta.

Nii ja itse siihen otsikon viittaamaan asiaan, tänään oli teoriakoe.

Mähän oon suorittanu jo yhen CE-teoriakokeen hyväksytysti, mutta se ehti vanhentua. Siksi vetkuttelin tämän kanssa, ettei tulisi taas suoritettua turhaan ja varmistuisin siitä, että teoriakoetta seuraisi myös käsittely- ja ajokoe.

Kahdella virheellä läpi, mutta nyt on sekin suoritus alta pois ja jännätään tulevaa. Ope sano varaavansa mulle ajokokeen jos teoria menee läpi, mutta ei ainakaan vielä näkyny webautossa uutta koetta. Sanohan tuokii tiistaina ajattava opettaja, että kesäkuussa hommataan kortti. Pelottaa ihan hirveesti miten tulee menemään ja lykkäisin sitä vaikka maailman tappiin, mutta kai sitä on jossain vaiheessa pakko yrittää. Epäonnistumisen pelko on vaan niin suuri, kun ensimmäinen C-inssi hylättiin, sieltähän se kumpuaa toi liikennevalo-kammokin.

Sitten kai sitä pitäisi jäädä koulusta lomalle ja suunnata työnhakuun jos vaan kortin myöntävät. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Ehkä tää sittenkin onnistuu

Eilen oli näyttöpäivä, ensin eteen lyötiin kirjallisia tehtäviä ja sitten ohjeistettiin käytännön tehtävään.

Kirjallinen tehtävä meni ihan ok, osa kysymyksistä aiheutti reaktion "mä luin tästä, mutta en enää muista mitä siinä sanottiin". Tulihan siinä opettajan tarkastaessa tehtävää myös yksi "mitä ihmettä" -tilanne, kun rullakon lavapaino on mun ammattipätevyyskirjan mukaan 400kg/rullakko, mutta opettajan mukaan se meni väärin ja sano, että kun Schenkerilläkin on eri painot.. kysyin sitten mitenkä oikea vastaus määritellään jos niitä on eri painoisia, mutta eipä se keskustelu oikein saanut lopullista vastausta ja väärin-merkki jäi paperiin, ihan sama.

Käytännön tehtävä oli lastata autoon rahtikirjojen määrittelemät tavarat. Menihän se ihan leikkimiseksi ja otinkin sen harjottelun kannalta, kävi miten kävi. Hyllyiltä en itse osannut lavoja ottaa, kun en työntömastotrukkia ollut koskaan käyttänyt, joten opettaja nosti ne alas. Onneksi ei tarvinnut ottaa huomioon minkäänlaista purkujärjestystä, piti siis vain tehdä tiivis kuorma. Alku tökki, kun piti etsiä rahtikirjoihin merkityt tavarat, enkä osannu valita mistä aloittaa ja miten päin lavat mahtuisi tiiviisti kyytiin. Kyllä sitä sitten yhessä vaiheessa vähän jo vauhtiinkin pääsi, mutta aika haaveilua se oli silti. Kokonaisuudessaan meni 2,5 tuntia saada kuorma kyytiin ja rahtikirjoihinkin olisi voinut tehdä muutaman lisämerkinnän. Arvioinnissa oltiin yksimielisesti ykkösen kannalla, mutta helkkari vie se meni läpi!

Onhan siitä viimeisestä harjotuskerrasta vierähtänytkin jo jokunen tovi. Sillon 1.5. kun isän kanssa käytiin siltaan peruuttamassa ni testasin samalla digikorttia, näytti viimeiseksi ajopäiväksi 28.1.2016, etten ihmettele yhtään mitenkä on alan jutut päässy unohtumaan.

Ajotunnin piti alkaa klo 14, mutta ajo-opettaja sano, että auto vapautuu klo 12, että jos vaan joudan ni voidaan alottaa aikasemmin. Näyttö loppu sopivasti 11:30, joten ehdin sitten tutkiakin sitä autoa vähäsen siinä välissä kun opettaja kävi syömässä - mulla tää perus, että ku jotain touhuan ni ei nälkäkään tule, joten en sitten jaksanu lähtee matkaan.

Pyörähdettiin pari kierrosta koulun ja Schenkerin alueella, kunnes lähdettiin liikenteeseen. Reenattiin keulan hahmottamista ja kaistanvaihtoa, ylipäätään palauteltiin mieleen täysperävaunulla ajamista. Käytiin tekemässä peruutusharjotuksia raviradan parkkipaikalla ja nää on just niitä mitä mun pitää harjotella kaikista eniten, kyllähän sitä nyt eteenpäin osaa ajaa. Peruutettiin (siis yritettiin peruuttaa) suoraa ja jonkinnäkönen ympyrä. Mentiin sit takas koululle peruuttaa pari kertaa kulmaan ennenku aika loppuu.

Huomattavasti lepposampaa on automaattivaihteisella autolla opetella ajamaan kun keskittyä samalla vääntelemään vanhaa ja jäykkää vaihdekeppiä. Puolikkaalla en taajamassa uskaltanut juurikaan ajaa 20kmh kovempaa, kun isolla autolla vauhti tuntuu muutenkin huomattavasti suuremmalta - jos satuit mun perässä talvella ajelemaan niin pahoittelen kovasti! Tällä uskaltaa sentään ajaa edes melkein rajotusten mukaisesti.

Kaikilta osin jäi hyvä fiilis ajotunnista, opeteltavaa on, sehän on selvä, mutta tästä on erittäin hyvä jatkaa. Sovittiinkin ensi viikolle tiistaille ja keskiviikolle seuraavat ajotunnit.

Ehkä mulla on sittenkin mahdollisuus se kortti saada :)

Suunnitelma muuttui taas

Mihkä nää päivät taas hävis.. viikkohan siitä jo on kun ammattipätevyyttä kävin uudelleen yrittämässä ja sillä kertaa sattui arvonta kohdilleen, ei nimittäin tullu niitä hankalia kysymyksiä lainkaan ja sainkin 92% vastauksista oikein eli melkeinpä heittämällä läpi.

Kokeen jälkeen kävin jututtamassa yhtä opettajaa ja sovittiin kuorma-auton tavarankuljetuksen hallinta -näyttö 9.5. aamulle, johon kävinkin tuossa tiistaina vähän reenailemassa isän* kanssa. Ajoonlähtötarkastusta ja siltaan peruuttamista, koin turhaksi rällätä pumpuilla, joten lähinnä tyydyin kyselee mieltä askarruttavia asioita.

*En muista oonko koskaan maininnut, mutta isä siis on alalla opettajana. Ei siis tarvi ihmetellä miksi isä on niin tiiviisti tarinassa mukana.

Vaikea sanoa mitä pitäis reenata kun siskokin sanoi, että maalaisjärjellä pääsee läpi. Rahditusperusteita pitäisi ainakin lukea, mutta tuossa arviointipaperissakin T1-kohdat on mallia "osaa toimia ohjatusti" eli pitäisi vähintään ykkösillä päästä läpi, jos nyt silti koittaisin edes pari kakkosta saada paperiin. Tuohon em. näyttöön ei ajoa kuulu lainkaan, mutta siihen otettiin mukaan myös yhdistelmäpuolelta se ajo hommeli eli käydään sitten kuorma-autolla pyörähtämässä jossain.

Mutta kuinka jo melkein arvasin, ettei tää nyt tällä kaavalla voi mennä loppuun asti..

Mun ajo-opettaja oli isälle sanonu, että voisin suorittaa CE-inssin käsittelyosuuden puolikkaalla ja ajokokeen täysperällä. Monimutkaiseksi tämä menee, nimittäin tuo puolikkaan veturi on juuri se joka on a) myynnissä b) moottorivikainen c) jolla ei saanut ajattaa d) joka ei ole enää vissiin edes rekisterissä. Nii ja unohtamatta sitä, että munhan piti tää tutkinto suorittaa vaan kuorma-auton osalta.

Juttelin sitten isän kanssa pitkään ja hartaasti, että mitähän tässä pitäisi tehdä ja sainkin eilen puhelun mun ensimmäiseltä CE ajo-opettajalta (näitä ollut siis 4 kappaletta), että otetaan ajotunti 9.5. iltapäivälle, jos näyttö olisi ohi siihen mennessä. 

En tiedä olisko tän opettajan johdolla saatu tää mun tutkinto vietyä aikoinaan päätökseen muun luokan matkassa, mutta valitettavasti joutui tuolloin siirtymään muihin tehtäviin ja eteen tuli opettajanvaihto - jonka kanssa ei sitten homma toiminutkaan. Nyt kuitenkin tää osaavampi opettaja on taas aikkareita ajattamassa niin kokeillaan josko se täysperä lähtisi sinne kulmaan taittumaan, niin voisi unohtaa sen puolikkaan tämänkin osalta ja saisin mahdollisesti suoritettua sen kärrikortinkin.

Josko tämä suunnitelma hetken pysyis tällasena, nyt vaan sit päntätään näyttöön taustatietoo ja yritetään selvitä siitä kunnialla.

Koulupäivitystä

Kävin perjantaina 20.4. kokeilemassa lähestulkoon kylmiltään ammattipätevyyskoetta. Olinhan minä siihen aikasemmin lukenut, mutta motivaatiota ei löytynyt tankata tekstiä yhtään enempää kun lukemani kuitenkin samantien unohdin. Siskoni ja veljeni olivat kummatkin joutuneet kerran kokeen uusimaan, joskin heillä oli ollut vanhempi paperiversio kokeesta, mutta en silti pitänyt mahdollisuuksiani kovin korkealla, kun koulun teoriatunneistakin oli aikaa reilun vuoden päivät. Menin periaatteella, että kokeillaan miten menee ja luetaan uusintaan.

Mulla oli käytössä tabletti ja yleinen osa sisälsi 30 kysymystä. Muutaman kerran mietin, että onko kyseessä piilokompa tai kysymyksessä jotain muuta hämäävää, sillä eihän koekysymykset voinu olla niin helppoja. Oli ilmeisesti jotain silti tarttunut mieleen ja huomasin vartijaopinnoista olleen hyötyä noissa uhkatilanne-kysymyksissä, liekkö olisi muuten osannut niihin vastata - eikä kyllä sekään tarkoita, että varmuudella oikein meni, mutta ainakin päädyin aina johonkin vastaukseen.

Itsehän en siis enää muista mitä kokeessa edes kysyttiin, mutta tuo yleinen osa minulla meni ihme kyllä läpi. Tarkempia tuloksia en tiedä, joten voi olla, että mentiin rimaa hipoen, mutta niinhän se tuo peruskoulukin suoritettiin.

Koe jatkui tavaraliikenteen kysymyksillä, joita onneksi oli vain 9. Raavin päätä valtaosassa kysymyksistä ja totesin pari kertaa valvojallekin ääneen, että nyt menee ihan hatusta. Läpihän se ei mennyt, mutta se ei haitannut lainkaan, pitihän se hylsy jostain saada kun sitä odotinkin.

Yleistä osaa mun ei kuulemma tarvitse suorittaa uudelleen, ainoastaan tämä hylätty osuus, vaikka olishan se ollu toisaalta hauska testata olisiko päässyt uudelleen ensimmäisen osan läpi. Enkä muuten tiedä olisiko tavaraliikennekysymyksiin saanut jatkaa jos yleinen osa olisi hylätty, nimittäin valvoja soitti välissä kokeen hyv/hyl tuloksen siltä joka noita ammattipätevyyskokeita yleensä hoitaa, tuli tässä ohimennen mieleen.

Oli tää mun "luokanvalvoja" (ei sama kun kokeen valvoja) kuulemma arvannutkin, että toinen osa hylätään, se on kuulemma hylätty aika usealla. Käytiin pieni preppaus laskutehtävistä, joita en kouluaikanakaan ymmärtänyt eli hyvät lähtökohdat muutenkin tähän kokeeseen.

Kokeen uusinta on huomenna, johon alotin lukemisen sopivasti tänä iltana. Soittelikin "luokanvalvoja" tänä aamuna, että millon meen yrittää uudelleen ja anto mulle yhden alueen kirjasta kerrattavaksi. Paksuuttahan silläkin alueella on, mutta helpottaa se vähän, mikäli sitten muistaisi vielä huomenna mitä on lukenut. Pitäkää peukkuja :)

Kysyin muuten perjantaina siitä, mistä viime postauksessa uhosin. Tilanne on nyt CE-kortin osalta se, että puolikkaan veturi onkin myynnissä eli sillä ei saa oppilaita ajattaa ja koska mä en handlaa täysperää, suoritan opinnot nyt kuorma-autonkuljettajan perustutkintona ja katsellaan sitä yhdistelmäpuolta sitten kunhan jonkinlainen veturi koululle taas tulee, jos siis vielä sillon kiinnostaa.

Tässähän tietysti olisi sauma siihenkin, että keräisi rahaa ja lukisi autokoulussa sen C1E:n tai jos mahdollista niin isän kanssa opetusluvilla - vaikka B-kortin saatuani vannoin, etten koskaan mene isän opetukseen uudelleen. En siis tuohon opetuslupa-mahdollisuuteen oo perehtyny sen enempää kun vasta juppasi mieleen, mutta katsellaan nyt asia kerrallaan :)

On tää vaikeeta

Siskolle avautuessani huomasin itsekin miten umpikujassa oikeasti olenkaan, miten lukossa olen elämäni kanssa. Oon työtön ja tekosyynä töiden haulle pidän sitä, että oon koulussa, että yks asia kerrallaan. No se koulu.. mua ei edelleenkään jaksa tuo ala kiinnostaa pätkääkään, mulla on motivaatio niin syvällä ikijäässä, ettei varmaan sula ennenku kuolinvuoteella. Helvetin hyvä kysymys onkin, miksi menin takaisin.

Haluan vetää hevoskoppia, on ehkä ainut syy miksi haluaisin edes yrittää suorittaa CE kortin. Toki hevoskopin vetämiseen riittäisi BE, mutta jostain syystä haluan kokonaispainon* ja autovalinnan suhteen pelata varman päälle ja suorittaa C1E, mutta sepä ei kuulu mihinkään tutkintoon, joten se tulisi kustantamaan enemmän kun CE, joka myös antaisi kyseisen ajo-oikeuden. No mutta eihän mulla ole vetoautoa, koppia, eikä edes sitä hevosta, joten sekin on hyvä kysymys, miksi sitä pitäisi suorittaa? Tulevaisuutta ajatellen.

*Toki täytyy ottaa huomioon myös käytettävän auton suurin sallittu vetomassa sekä auton että kopin suurimmat sallitut kokonaismassat.

Mutta jos kuvitellaan, että allekirjoittaisin jälleen eropaperit, mitä sen jälkeen? Ei taaskaan uutta tutkintoa, ei vieläkään ideaa siitä mitä haluaisin tehdä työkseni. Hevoset kiinnostaisi edelleen, mutta palkkaus on alalla mallia "elämäntapa". Myös lypsykarjaa olisi ympärillä melkoisesti, mutta sattumalta kukaan ei tunnu tarvitsevan työntekijää juuri sillon kun joku haluaisi töitä. Vartijan hommat ei käy, koska laki unohtui sitä mukaa kun sitä opiskeli ja oikeudet olis olennainen osa työntekoa.

Alan olla melko kypsä tähän jahkailuun. Huomenna on ammattipätevyyskoe ja ajattelin siinä samalla kysäistä joskohan mulle olis siellä harjoteltavaa sen verran, että alkaisin käymään päivittäin siihen asti, että mahdollisesti jopa CE olisi suoritettu, nyt kun ne sen puolikkaan veturinkin jostain löysivät. Ottaisin itseäni niskasta kiinni ja menisin selkä suorana epämukavuusalueelle, koska mulla kuitenkin oli alunperinkin syy lähteä alalle.

Minä oon ennenkin ajanut päivittäin kuopioon, miksi siitä nyt yhtäkkiä tuli niin vaikeaa. Ei sitä rahaa tule, jos ei käy koulua ja hanki pätevyyttä. Siinä onkin nyt melkoinen tavoite, mutta täytyy vaan pitää mielessä miksi ylipäätään aloitin.